Minä en koskaan muutu.
Täs mä edellee mesettelen, ja kello tulee tosiaan pual5.
Tää on ihan vitun paskaa, puhun ja puhun vaan,
mut mikään ei johda mihinkään muuhun kun
sairas, oma vika.
En todellakaan heitä tänne mitää yksityiskohtasempaa, oon vaan niin vitun vihanen.
Ja tää kesälomakaan ei oo menny yhtään niinku piti. Täst piti tulla paras kesäloma.
Ensimmäine vapaa kesäloma.
Vaikka vapaa ja osaks ihana onki ollu, niin ei vastaa kyl kaikkia odotuksia.
Ja kouluki alkaa taas kohta. Ei vois yhtää enempää ahdistaa?
Jos sais edes ton vikan vuoden kunnialla läpi, mut empä usko.
Ei musta oo mihinkään.
Ahdistaa, vituttaa ja masentaa niin helvetisti. Enkä tiiä väsyttääkö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti